15. oktober 2008 UKA 2008/6 Kalaallit Nunaata Aatsitassarsiornermi Aningaasaateqarfia pillugu Inatsisartut Inatsisissaattut siunnersuut. Attaveqarnermut, Avatangiisinut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Akissuteqaat (Attaveqarnermut, Avatangiisinut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq) Aappassaanneerneqarnera Naalakkersuisut iluarisimaarlugu paasivaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup, Kalaallit Nunaata Aatsitassarsiornermi Aningaasaateqarfia pillugu Inatsisartut inatsisissaattut Naalakkersuisut siunnersuutaat, siunnersuuteqarnermilu siunertaasut ataatsimut isigalugu isumaqatigigaat. Tamatuma peqatigisaanik Naalakkersuisut piffissaq manna iluatsillugu Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat isumaliutissiissuteqarluni annertuumik sulisimaneranut qutsavigaat. Naalakkersuisut maluginiarpaat Ataatsimiititaliap Kalallit Nunaanni Aatsitassarsiornermi Aningaasaateqarfiliornissaq pingaaruteqartoq isumaqatigaat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tunngavissat pingaarutillit sisamat makkuusut oqaatigai: Siullermik, aatsitassanit isertitat, tassunga ilanngullugu uuliamit isertitat nikerartuupput ataavartuunatillu. Aappassaannik, aatsitassarsiornermit isertitanik annertuumik atuinikkut nunatta aningaasaqarnikkut patajaatsuunera annertuumik sanngiillisinneqarsinnaasoq, Hollandimiut nappaataannik taaneqartartoq. Pingajussaannik, namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuut akuerineqassappat akisussaaffeqarfiit allat Naalagaaffimmit tiguneqartut nunatta nammineq aningaasalersortussanngussavai. Aammalu sisamassaannik, inuit 63-it sinnerlugit ukiullit marloriaatinngornissaat naatsorsuutigineqarmat, innuttaasut katitigaanerat ukiut 30-it tulliuttut ingerlaneranni annertuumik allannguuteqartussaavoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaataannut aamma allannguutissatut siunnersuutissatut siunnersuutaannut imaattunik oqaaseqassaanga: Naalagaaffimmit suliassaqarfinnik nutaanik tigusinermut atatillugu atuinerussutaasinnaasunut matussusiisinnaanermut periarfissap peerneqarnissaa imaluunniit assersuutigalugu uuliamik tunisassiulernissamut atatillugu aningaasaliinissap tunuarsimaarfigineqarnissaa pillugu allannguutissatut siunnersuuteqaqqusineq Naalakkersuisut paasisinnaavaat. Taamaattumik Inatsisartut tamanna kissaatigippassut siunnersuutip pingajussaanneerneqarnissaanut tamatumunnga allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiussisinnaapput. Taamaattorli Naalakkersuisut erseqqissaatigissavaat tamanna inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut naleqqutinngitsunik sunniuteqarsinnaasoq. Taamaalilluni uuliasiulernissamut atatillugu aningaasaliinerit aningaasartuutissatut missiliuutaaqqaartunit annertuumik allaanerusinnaanerat qaqutigoortuunngilaq. Taamaalilluta UKA 2008/6 (UPA 2008/15 - UKA 2007/55) AIP j.nr. 2008-011843
ukiuni kingulliunerusuni atortunut aatsitassanik misissuinissamut piiaanissamullu atugassanut tamaginnut akiusut annertuumik qaffariaateqarnerat malugisimavarput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit allannguutissatut siunnersuutaasut piviusunngortinneqassappata, aningaasartuutaanerusut taamaattut niuerneq tunngavigalugu illersorneqarsinnaasut taarsigassarsinikkut aningaasalersorneqartussanngorsinnaapput, naak Aatsitassarsiornermi Aningaasaateqarfimmi aningaasanik annertuunik ileqqaagaqartoqaraluartoq. Aammattaaq erseqqissaatigissavarput Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat apeqqutaatinnagit, missingersuusiornikkut Missingersuusiornermut inatsimmi aamma Aningaasanut inatsimmi piumasaqaatit malinneqartariaqartut malinneqassallutillu. Ataatsimiititaliap siunnersuutigaa Naalakkersuisut aningaasaateqarfimmi siulersuisunut ilaasortassanik toqqaanerat aningaasaateqarfiup ukiumoortumik nalunaarutaani tunngavilersorneqartassasoq. Siunnersuut taanna Naalakkersuisut akuersaarpaat pingajussaanneerinissamullu allannguutissamik siunnersuuteqassallutik. Aningaasaateqarfiup qanoq iliorluni ingerlatseqatigiiffimmik aqutsilluarnissaanut erseqqissunik piumasaqaatinik ilanngussisoqarnissaa pillugu isumaliutissiissummi siunnersuutigineqartumut tunngatillugu, Naalakkersuisut siunertamut isumaqataapput. Taamaattorli Naalakkersuisut isumaqarput inatsisitigut aalajangersaanikkut saneqqunneqarsinnaanngitsunik erseqqissunik oqaasertaliuinerit naleqqutissanngitsut, pissutigalugu ingerlatseqatigiiffimmik aqutsilluarnissamik oqariaatsip paasineqartarnera ukiuni makkunani allanngorartuaannarmat. Tamatumunnga taarsiullugu Naalakkersuisut inassutigissavaat aningaasaateqarfiup suleriaasiani, ingerlatseqatigiiffimmik aqutsilluarnissamik inassuteqaataasut sukkulluunniit nunat tamat akornanni suleriaatsinut naapertuuttut aningaasaateqarfimmi malinneqassasut pillugu aalajangersakkanik ilanngussisoqarnissaa qularnaarneqassasoq aammalu suleriaaseq taanna ingerlatseqatigiiffiup ukiumoortumik nalunaarutaani uppernarsarneqartassasoq. Isumaliutissiissummi allassimavoq siulersuisuni siulittaasoq qanoq toqqarneqartassanersoq inatsisissatut siunnersuummi toqqaannartumik allassimanngitsoq. Tassunnga tunngatillugu Naalakkersuisut oqaatigissavaat inatsisissatut siunnersuummi 11-imi allassimammat, siulittaasoq, siulittaasup tullia aammalu siulersuisuni ilaasortat pingasut inuttut piginnaaneri tunngavigalugit Naalakkersuisunit toqqarneqartassasut. Tamanna pisortat suliffiutaanni suliffeqarfinnilu naalagaaffimmit pigineqartuni periaatsimut naapertuuppoq, assersuutigalugu DONG Energy taaneqarsinnaavoq. Isumaliutissiissummi siunnersuutigineqarpoq pisortap piginnaasassai pillugit toqqaannartumik inatsimmi aalajangersagaqartariaqartoq. Tassunga tunngatillugu Naalakkersuisut oqaatigissavaat siulersuisuliisoqarmat pisortamik pikkorissumik eqqortunik piginnaassuseqartumik atorfinitsitsinissamik akisussaaffeqartussanik. Ingerlatseqatigiiffimmik aqutsilluarnissamik oqariaaseq qitiulluinnartoq tassaavoq, illuatungaani piginnittup imaluunniit ataatsimeersuarnerup aammalu illuatungaani siulersuisut akornanni susassaqarfinnik agguataarineq ersarilluinnartariaqartoq. Ingerlatseqatigiiffimmik aqutsilluarnissamut pimoorullugu inassuteqaatit naapertorlugit pisortanik piginnaaneqarluartunik toqqaasoqarnissaata qulakkeernissaa siulersuisut pingaarnertut suliassaraat pisussaaffigalugulu. Taamaattumik siulersuisut suliassamut pikkorissuseqarlutik pingaarnertut suliassaannut tassunga akuliunnissaq ingerlatseqatigiiffimmik aqutsilluarnissamut akerliusussaavoq. Tamanna pissutigalugu Naalakkersuisut tassunga tunngatillugu isumaliutissiissut akuerisinnaanngilaat. Ersarissuutitsinissap annertunerunissaanik Ataatsimiititaliap kissaateqarnera Naalakkersuisut akueraat, pingajussaanneerinissamullu isumaliutissiissummi kissaatigineqartunut 2
naapertuuttumik allannguutissatut siunnersuuteqassallutik. Taamaattorli Naalakkersuisut isumalluutissanik naleqqunnerusumik atuinissaq eqqarsaatigalugu inassutigissavaat, paasissutissiinissamut pisussaaffeqarnerit annertusisat taakku, aningaasaateqarfiup pisuussutaasa siullermeertumik 500 mio. koruunit sinnerpagit aatsaat atuutilissasoq. Taamatuttaaq siulersuisut pisortallu akissarsiaqartinneqarnerisa isertuaatsuunissaa pillugu siunnersuut Naalakkersuisut akuerisinnaavaat. Pingajussaanneerinissamut paasissutissat taakku ukiumoortumik nalunaarummi ilanngunneqartarnissaannik qularnaarisumik Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuuteqassapput. Isumaliutissiissummi allassimavoq Norge-mi uuliamut aningaasaateqarfiup ingerlatai aqutsisuilu, kukkunersiuisumit arlaannulluuniit attuumassuteqanngitsumit Norge-mi Stortingimit toqqarneqarlunilu toqqaannartumik tassunga nalunaarusiortartumit, immikkut kukkunersiorneqartartut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Inatsisartut taamatut qaffasissusilimmik paasisaqarsinnaanissaat qularnaarneqartariaqartoq. Tassunga tunngatillugu Naalakkersuisut ilisimatitsissutigissavaat inatsisissatut siunnersuummi 33-imi allassimammat, kukkunersiuineq kukkunersiuisumit naalagaaffimmit akuerisamit, siulersuisut aammalu kukkunersiuisup Nunap karsiata naatsorsuutaannik kukkunersiuisartup toqqagaanit ingerlanneqartassasoq. Nunap karsiata kukkunersiuisua Inatsisartunit toqqarneqartarpoq. Kukkunersiuineq suliffeqarfiit inuussutissarsiornermik ingerlataqartut ukiumoortumik naatsorsuutiminnik saqqummiussisarnissaat il.il. pillugu inatsit naapertorlugu ingerlanneqartussaavoq. Aammattaaq kukkunersiuineq Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat malillugit ingerlanneqartarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput Norge-mi Stortingip Norge-mi uuliamut aningaasaateqarfimmik nakkutilliineranut atuuttut assinginik, siunnersuummi aalajangersakkat Inatsisartunut periarfissiillutillu paasinnitsitsisussaasut. Naalakkersuisut isumaliutissiissummi siunnersuummut naapertuuttumik allannguutissatut siunnersuuteqassamaarput, tamatuma kingunerisaanik naatsorsuutit Inatsisartunut nassiunneqarnerisa ilutigisaanik Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut nassiunneqartalissallutik. Isumaliutissiissummi allassimavoq Norge-mi uuliamut aningaasaateqarfimmi tunngaviusoq tassaasoq, aningaasaatit ileqqaakkat erniaat kisimik atorneqarsinnaasut. Tamannali Norge-mi inatsisini ilanngunneqarsimanngilaq. Norge-mi uuliamut aningaasaateqarfik pillugu inatsimmi, pisortatigoortumik Lov om Statens Pensjonsfond-imik (Naalagaaffiup soraarnerussutisianut aningaasaateqarfiani aningaasat) taaguuteqartumi 5-imi allassimavoq, Midlene i Statens pensjonsfond kan bare anvendes til en beløpsmessig overføring til statsbudsjettet etter vedtak i Stortinget. (Naalagaaffiup soraarnerussutisianut aningaasaateqarfiani aningaasaatit Storting-imi akuersissuteqarnikkut naalagaaffiup missingersuutaannut nuussinikkut atorneqarsinnaapput). Aalajangersakkaq taassuma pingaarnertut imarisamigut, Kalaallit Nunaata aatsitassanut aningaasaateqarfia pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummi 7 assigaa, tassani pingaarnertut maleruagassatut allassimalluni, aningaasat aatsaat Inatsisartut aningaasanut inatsisaannik akuersereernermi imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutit akuerineqarnerat naapertorlugit Namminersornerullutik Oqartussanut tunniunneqarsinnaasut. Nalaatsornerinnamik taamatut oqaasertaliisoqanngilaq, tassami Norge-mi inatsit taanna inatsisissatut siunnersuummi matumani isumassarsiorfittut atorneqarmat. Aningaasaateqarfiup aningaasaatai imminut akilersinnaasumik atorneqartariaqartut 3
Naalakkersuisut isumaqatigaat, tamanna isumaqarajuppoq pisuussutit erniaat kisimik atorneqartassasut. Tunngaviusoq taanna inatsimmut nassuiaatini aamma atuarneqarsinnaavoq, ilaatigut allassimalluni aningaasanik atuinermi nuussinermilu maleruagassat pingaarnerit makku aallaavigineqassasut: Siullermik aningaasarsiornikkut siumut isiginnittumik, nammassinnaasumik politikkeqarneq, aningaasat naleerukkiartornissaannik aningaasartuutillu inissisimanerisa amerliartornissaannik pinngitsoortitsinissaq qulakkeerneqassaaq. Aappaattut inuiaqatigiinni aningaasarsiornermut siunissamut ineriartortitsinissami periarfissatigut atugassaqartitsineq, ilaallutik ilaatigut ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu aningaasaliissutissanik tulleriiaarineq, inuiaqatigiinni attaveqaatinik pitsanngorsaaneq nutarterinerlu, aaqqissuussinikkut allanngortiterineq kiisalu inuussutissarsiornermik ineriartortitsineq qulakkeerneqassaaq. Pingajuattut piffissani aningaasarsiorneq aningaasat nalingisa nikerarnerannit annertuumik eqqorneqassagaluarpat, siunissami kinguaariit atungarissaarnissaannut aaqqissuussat isumannaarniarlugit aningaasanik ileqqaarnissamut pilersaarusiornissaq periarfissaqartinneqassaaq. Taamaalillutik Naalakkersuisut aningaasat ingerlatsinermut atorneqarnissaat siunertarinngilaat. Imminut akilersinnaasumik erniat kisimik atorneqartussaapput. Tassalu uagut maani Inatsisartuni, ukiumut aningaasanut inatsimmik akuersinitsinni, aningaasartuuteqarnissaq eqqarsaatigalugu, uagutsinnut piumaffiginissarput pisariaqarpoq. Tassunga atatillugu nunatta aningaasaqarnerata siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ineriartorneranut tunngaviusussamik, siunissamut ungasinnerusumut atuuttussamik aningaasartuuteqarnissamut politikkikkut anguniagassanik aalajangersaassagutta, tamanna Aatsitassarsiornermi aningaasaateqarfimmut inatsimmi siunertaasunut naapertuutissaaq. Tassunga atatillugu Norge-mi uuliamut aningaasaateqarfittuulli uuliaqarfissanik nutaanik annertusaanissamut aningaasaliisinnaaneq periarfississavarput, ilanngullugu taakkunani nunatta piginneqataasinnaanissaa qularnaassallutigu. Aningaasaateqarfiup aningaasaataanik atuisinnaanissamut periarfissanik killilersuineq naleqqutinngitsoq pissutigalugu, uuliaatileqatigiiffiit nunanit allanit pigineqartut nunatsinni uuliaqarfinnik pisariaqanngitsumik annertunerusumik piginneqataalersittariaqalissagutsigu, tamanna iluaqutiginavianngilarput. Tamanna inuiaqatigiit aatsitassarsiornermit isertitassarisinnaasaannik annikillisitsisinnaavoq. Aningaasaateqarfiup aningaasaataasa aqunneqarnerannut oqaaseqaatinut tunngatillugu, aqutsisussamik toqqaaneq sukumiisumik peqqissaarunneqartariaqartoq Naalakkersuisut isumaqatigaat. Tamanna aamma inatsimmi 27-31-imi qularnaarneqarpoq. 29, imm. 2-imi allassimavoq aqutsisut sulinertik ingerlatissagaat Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi inatsisinut naapertuuttumik aammalu pisuussutinik aqutsineq aamma aningaasaliinerit pillugit nunat tamat akornanni suleriaaserissaarnissaq kiisalu ileqqorissaarnissamut toqqissisimanartumik malittarisassat naapertorlugit. Isumaliutissiissummi aamma allassimavoq aningaasaateqarfimmi aningaasaatit katersorneqartut sapinngisamik pitsaanerpaamik ernialersorneqarnissaannik qulakkeerinissaq aqutsisumik toqqaanermi kisimi pingaartinneqartariaqartoq. Pisuussutit isumannaatsumik erniaqarnissaat qulakkeerneqartariaqartoq Naalakkersuisut isumaqatigaat. Kisiannili Naalakkersuisut isumaqatiginngilaat aqutsisumik toqqaanermi aningaasaateqarfimmi aningaasaatit katersorneqartut sapinngisamik pitsaanerpaamik ernialersorneqarnissaat kisimi pingaartinneqassasoq. Aningaasaqarnikkut maannakkut nalorninartorsiornerup atuuttup takutippaa, aningaasat isumannaatsumik aningaasaliissutiginissaat aammalu mianersortumik eqqarsarluarnissaq pisariaqartoq. Tamanna annertunerpaamik ernialersuinissamit pingaarneruvoq. Naggasiutigalugu oqaatigissavara Naalakkersuisut malugilersimagaat inatsisissatut siunnersuummi 28-imi teknikkikkut kukkuneqartoq, tassani allassimalluni: Naalakkersuisut 4
aqutsisussamik ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaassapput. Oqaasertaliornera eqqortoq tassaassaaq: Siulersuisut aqutsisussamik ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaassapput. Tamanna pillugu Naalakkersuisut pingajussaanneerinissamut allannguutissamik siunnersuuteqassamaarput. Taamatut oqaaseqarlunga suliassaq Inatsisartunut tunniuppara. 5