SERMERSUUMI (TUNUMI) TAKORNARIAQARNIKKUT NALUNAARUT Q 3 Q 4 2015 VISIT GREENLAND
AALLARNIUT Una nunap immikkoortuini takornariaqarnikkut kisitsisitigut nalunaarusiaavoq Visit Greenland imiit. Qaammatini pingasukkaani nalunaarusiami siullermi (Q2-15, uani nassaassaavoq tourismstat.gl/analyser [misissueqqissaarnerit]) nuna ataatsimut isigalugu takornariaqarneq sammivigineqaannarpoq, taamaasinerani, pingaarutilimmik takornariaqarnerpaaffimmiit (Q3: juli, august, september) tamakkiisumik paasissuteqannginnera peqqutigalugu. Manna aallarnerfigalugu takornariaqarnikkut paasissutit eqikkarlugit, ilanngullugillu iluatinnaatillit nalilersueqqissaarnerillu qaammatit pingasukkaarlugit VG saqqummiussisalerniarpoq. Periuseq Pingaarnertut paasissutit Naatsersueqqissaartarfiup Kisitsisitigut Toqqorsivianeersuussapput (stat.gl), aqqutaanilu takornariaqarnikkut paasissutit ilaatigut Island imeersut, nunanit allaneersut nunallu immikkoortoqarfiineersut innersuussutigineqartassapput, nunat pineqartut naatsersueqqissaartarfii imal. nunat killeqarfii qaangerlugit suliniaqatigiiffiit soorlu unwto.org, atorlugit. Takussutissiat paasissutillu ataatsimoortoqatigiit tamanut atukkiunneqarput, unalu nalunaarusiaq powerpoint inngorlugu aaneqarsinnaavoq, tassanilu takussutissiat oqaasertallu killeqanngitsumik atugassiarineqarlutik. Aamma mail ikkut pisisartoqarfinnik misissuinermut siunnersorti Mads Lumholt (lumholt@greenland.com) pisariaqartitsinermi attavigineqarsinnaavoq, pillugit paasissutiniit immikkut atorfissaqartitanik pissarsiniarnermi, naatsersuinerit imal. takussutissiat eqqarsaatigalugit. Timmisartumut ilaasut kisitsisinngornerat eqqarsaatigalugu maluginiarneqassaaq, Naatsersueqqissaartarfik, VG aammalu Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfik ataatsimoorullugu najukkamik nalunaarsuineq 1. juli 2014 aallarnerfigalugu atuutilersimmassuk. Tamannalu peqqutaavoq annertusiartortoqarneranut naatsersuutit uani nalunaarusiami saqqummiunneqartut, taamaallaat tunngaveqarmata Q3-14 ip aamma Q3-15 nip sanilliunnerigut. Tassunga aallaaviulluni perngaataasumik piffissaq siulleq sanilliunneqarsinnaasoq pigineqalermat aatsaat. Siunissami paasissutit ukiutigut tunuliaqutaat sivitsoriartortillugu, periarfissagissaarneruleriartussaagut paasinnittaatsit siumut isiginerusut aammalu itisiliinerusut atulernissaannut. Nuna najugaqarfigisamik nalunaarsuineq VG Naatsersueqqissaartarfillu suleqatigiillutik najukkamik nalunaarsuineq pisariillisaleruttorpaat, paasissutit timmisartornermut, immakkut takornariaanermut aammalu unnuisarnerit pillugit. Maannakkumut nunat nalunaarsorneqarsinnaasut imminnut ataqatigiivissimanngillat, 2016 ili eqqarsaatigalugu ilimanarpoq nalunaarsuinermi sammiviit pingasut taaneqartut pillugit paasissutinik anisitsisinnaanissaq nunanit 26 usunut ukununnga: Avannaa: Kalaallit Nunaat, Danmark (Savalimmiormiut ilanngull.), Sverige, Norge. Europa: Tuluit Nunaat, Tyskland, Frankrig, Schweiz, Østrig, Holland, Spanien, Italien, Rusland, Polen aammalu Europa p sinnera. Kangia: Kina, Japan, Sydkorea, Taiwan, Hong Kong, Malaysia, Indonesien, Singapore aammalu Kangiata sinnera. Qaavatigut: USA, Canada, Australien aammalu Allat. Air Greenland imik suleqateqarneq VG mut annertuumik iluaqutaavoq massakkut aamma Air assigiinngitsutigut Greenland imik suleqateqarnissamut isumaqatigiissuteqalermat, ilaatigut pisisartoqarfinnik misissuineq eqqarsaatigalugu. Uunga upernaamut ataatsimut inniminniisimavugut, Tuluit Nunaanni USA milu (akissuteqartut 4.000 atorlugit) sukumiisumik pisisartoqarnikkut misissueqqissaarnernik, misissueqqissaartarfik nit- kiel.de atorlugu. Aammattaaq VG p NATA qinnuigisimavaa Tyskland imi misissueqqissaarneq assingusoq Q1-16 imut tunngasoq aningaasaliiffigeqqullugu, tamannalu akuersaarneqarsimavoq. Misissueqqissaarnerit annertuut marluk taaneqartut inerneri, inuutissarsiortunullu ilisimasat nalillit taaneqartut siammarternissaat qilanaaralugit.
TIMMISARTUMUT ILAASUT KISITSISINNGORLUGIT Sermersooq Tunu Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortutuaraa, kalaallit innuttaasut amerlanerussuteqarfiginngisaat, allaallumi amerlanerit tallimariinnarlugit. Takornariaqarnikkut aamma Kalaallit Nunaanni najugallit timmisartunut Kangerlussuakkut ilaasunut paasissutit ajoraluartumik pissarsiassaanngillat, kisiannili toqqaannartumik Island ikkut aqqut sanilliullugu Kangerlussuakkut ilaassutit akii ataatsimut isigalugit akisunerungaatsiarmata, ilimanaateqanngilaq, takornarissat amerlasuut Kangerlussuakkut Sermersooq Tunumut ingerlasarsimanissaat. (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): - 1,3% (takornarissat): minnerpaamik - 1% (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): 9,8% (takornarissat): 24,9% Takussusiami paasissutit maluginiarnarnerpaaq tassaavoq, annertuumik appariaat ilaasut Allat aamma takornarissat Kinamiut eqqarsaatigalugit. Nuna immikkoortuani inoroorsaarfiutigisumik unnuisarfiit annerit oqaloqatigisarneriniit nalunngilarput, ukiuni arlaqalersuni ikinngitsunik Taiwan imeersoqartarsimasoq. Ilimanaateqarluartorlu 201 imi Taiwan imiut ilaat Kinamiutut imal. Allat ataani nalunaarsorneqarsimasinnaanerat. 2015 sioqqullugu Taiwan imeersut nalunaarsorneqarsinnaanikuunngillat. Kina amma Taiwan atuisoqarfittut ataatsittut isigigaanni, taava 2015 imi ilaasut 721 upput, taamalu atuisoqatigiittut amerlanersaallutik, Tyskland aamma USA qaangerlugit. Inissiivik Europa p sinnera nunanut taaguutaavoq suli nalunaarsuivigineqalinngitsunut, kisianni 1/1-16 aallarnerfigalugu nalunaarsuiviulersussat Mittarfeqarfiit nutaamik isumaqatiginerat naapertorlugu: Schweiz, Østrig, Holland aamma Polen. (takuuttaaq qupp. kingulleq)
UNNUINERIT KISITSISINNGORLUGIT Timmisartunut ilaasut Q3-14- miit ullumikkumut taamaallaat kisitsisaatigaagut, taamaattorli unnuinerit 2014- miit 2015- miillu tamakkerlugit kisitsisaatigalugit, taamaattumik ukiumut qaffariaat uani takutissinnaallugu. 2015 qaammatini pingasukkaani siullerni pingasuni takornarissat unnuisartut - 17,9% inik ikileriarnerat, takussutissaavoq pitsaanngitsumut, illuatungiliuttutullu inissisimalaarluni, 2015 imi takornariaqarnerpaaffiup nalaani timmisartumut ilaasut sallaalluinnartumik - 1% imik appariaataannut. Q3-15 mi takornarissat unnuisarneri taamaallaat isiginiarutsigit appariaat annertussuseqarpoq - 22,2% inik. Tassa 2014 nimiit 2015 nimut takornariaqarnerpaaffimmi unnuisartoqarnikkut ineriartorneq annertuumik appariarfiusimavoq, paasissutinilli naammattunik peqarata suut peqqutaanerat tikkuarsinnaassagaanni. Nassuiaat unaasinnaavoq, takornarissat toqqarsimagaat ikinnerusunik unnuiniarlutik, imal. annertunerusumik nalunaarsuiffiusut tikissimanngikkaat. (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): - 19,1% (takornarissat): - 17,9% (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): 4,3% (takornarissat): 1,3% Nunarsuarmi takornariaqarnikkut qaffariaat Europa mi 3,7% iuvoq (nunarsuup immikkoortuini annikinnerpaajulluni), taamalu Asia- Pacific qaffakkiartornerpaaffiusoq 6,7% inik (tigusiffik: Statista.com). Nunarsuarmi misissuinerup annertuup (tak. qupp. kingulleq) takutippaa, takornarissat unnuinissamik toqqaaniartunut pingaarnertut apeqqutit tassaasut akeq aamma tikitassat pillugit innersuussisarfiit, soorlu TripAdvisor, qanoq naliliinersut. Taamaattumik kaammattuutigineqarpoq TripAdvisor ikkut allallu innersuussisarfiit atorlugit tikitassatut saqqumilaarnissaq (pitsaasunik naliliinerit pigigaanni), kiisalu nunarsuaq tamakkerlugu inniminniisarfiit, soorlu booking.com, hotels.com imal. expedia.com aqqutigalugit saqqumineruniarnissaq.
UNNUINERIT KISITSISINNGORLUGIT Uani uuttorneqarput tikeraat amerloaasusaat, pineqaratik unnuinerit amerlassusaat. Takornariaqarnermulli takussutissaq pitsaanerpaaq tassaavoq unnuinerit amerlassusaat, tassuunakkut erseqqissarneqarnerummat unnuisarfiit kaaviiaartitsinerat. Tassami tunngaviusumik tikeraat amerlaasusaat qaffariaateqarsinnaavoq, naak unnuinerit amerlassusaat apariaateqartoq. Sermersooq Tunu mut ilisarnaataavoq, tikeraat amerlassusaat appariaateqarnerummat, unnuinerit amerlassusaannut sanilliullugit. Tamanna isumaqarpoq tikeraaq ataaseq agguaqatigiisillugu unnuinikinnerusimasoq, 2014 imut sanilliullugu. Eqqumiiginarsinnaavoq takornarissat timmisartortut amerlassusaasa appariaataat (- 1%) taama nikingatigimmat unnuiarfinni tikeraat/takornarissat appariaataannut (- 23,5%). (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): - 26,9% (takornarissat): - 23,5% (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): 9,2% (takornarissat): 4,6% Nassuiaataasinnaavoq, takornarissamik timmisartukkut tikittut amerlasuut, nalunaarsuiviunngitsuni unnuisarfinnik atuisimasut, imal. ulluinnarlugu Sermersooq Tunu najorsimagaat. Neriuutigaarput piffissap ingerlanerani paasissutit toqqammaviusut nunap immikkoortuani pineqartumi pitsaanerulersinnissaat, neriuutigaluguttaaq nunap immikkoortuani takornariaqarnikkut ingerlatsisuusut oqaloqatigillaartarnissaat, taamalu takornariaqarnerup misissoqqissaarneqarneri suli qulaajaaviunerusinnaaqqullugit.
IMMAKKUT ANGALASUT KISITSISINNGORLUGIT Immakkut angalasunut akitsuutip januar 2015 aallarnerfigalugu allanngortinneqarpoq tulannermut akitsuut naatsersorneqalerluni tulannerit amerlassusaat umiarsuup initussusaanut sanilliullugu, taamalu immakkut tikeraamut ataatsimut akitsuut atorunnaarluni. Taamaattumik 2015 2014 imut sanilliussinnaanngilarput, akitsuutitoqaq ( pax tax ) umiarsualiviit imal. nunap immikkoortuanut aaliangersimasumut attuumatinneqanngimmat. Ataatsimulli isigalugu immakkut angalaneq 2014 imiit 2015 imut qaffariarsimavoq 10,8% inik. Akitsuutip nutaap nalunaarsorpai umiarsualivimmut aaliangersimasumut tulanneq, ilaasut qassiuneri, kiisalu naalagaaffik tikeraap tunuliaqutaa (assigiinngitsut 20 at angullugit). Ullumikkumut Kalaallit Nunaata immikkoortui taamaallaat ataatsimut takuneqarsinnaapput naalagaaffik tunuliaqutaasoq uuttutigalugu. Aajuku nunat 10 siulliit: Tyskland, USA, Tuluit Nunaat, Canada, Frankrig, Danmark, Schweiz, Australien, Østrig aamma Kina. Misissueqqissaartarfik PG Wild 2015 imi Qaqortoq, Ilulissat aamma Ittoqqortoormiit aallaavigalugit ataatsimut VG mut takussusiorpoq, immakkut tikeraat 1.649 ut aammalu inuttaasut 279 it tunngavigalugit: Akisuniit 89% it Kalaallit Nunaannut tikeraarnertik assut iluarisimaarpaat 61% it allaat misigalutik naatsersuutitik pitsaasumik qaangerneqartut Sulisut inussiarnisaarnerat, sumiiffinni inussiarnisaarneq aamma siuttulerluni takusassarsiorneq taakkuupput iluarisimaarneqarnerpaajusut (tamarmik iluarisimaarneqarnerat toqqagassanit tallimaasuniit 4,3 p aamma 4,1 ip akornaniillutik). Immakkut takornariartaatitigut tikeraaniit 98% it nunamut ikaarsimapput aammalu tikeraaniit 92% it siullermeertumik Kalaallit Nunaanniillutik Tikeraaniit 76% it ikinnerpaamik 65 inik ukioqarput aammalu agguaqatigiisillugu tikeraaq inoqutigiittut isertitaqarluni 600.000 kr inik Naalagaaffiit unuliaqutaasut siulliit 4: USA 48%, Tuluit Nunaat 21%, Tyskland 12% aamma Australien 6%
EQIKKAANEQ Sermersooq Tuni Kalaallit Nunaanniit isigalugu Nunap immikkoortui Qaasuitsoq aamma Qeqqa kisiartaallutik timmisartutigut ilaasutigut aamma unnuinertigut qaffariaateqarfiupput, taamalu nuna tamakkerlugu angusat qaffassarlugit. Timmisartukkut takornarissat qaffariaatigalugu 24,9% ataatsimullu isigalugu unnuinerit qaffariaatigalugu 4,3%. Eqqumiigaarput nunap immikkoortuani unnuinerit amerlassusaat aamma tikeraat amerlassusaat taama appariaateqartigineri. Tassami takornariaqarnikkut sullissiviit angisuut marluk nunap immikkoortuaniittut oqaloqatigisimavagut, taakkulu 2015 eqqarsaatigalugu naammaginakannertumik angusaqarsimanerarput. Taamaattumik erseqqissumik inerniliisoqarsinnaanngilaq, 2015 imi nunap immikkoortuani takornariaqarnikkut ineriartorneq eqqarsaatigalugu. Paasissutit tikkuussipput pitsaanngitsunik arlalinnik, oqaatsitigulli angusat pitsaanerusutut oqaatigineqarlutik. Annertusisamik najukkamik nalunaarsuineq Oqaatigineqareersutuut VG p sulissutigisimavaa, uani ukioq nutaamiit timmisartumut ilaasut nalunaarsorneqalernissaat, eqqarsaatigalugit Schweiz, Østrig, Holland aamma Polen. Imaappoq timmisartumut ilaasut pillugit paasissutit takornariaqarnerpaaffiureerpat isaalerpata, silattuallaatigisimassavarput eqquissanerluta. Ajoraluartumik massakkut Mittarfeqarfiit suleqatiginerani nunat amerlanerit ilanngussinnaanngilagut, nalunaarsuinermi ipad it atorneqartut peqqutigalugit. Saniatigut 2016 aallarnerfigalugu Kina aamma Taiwan unnuisarnerit eqqarsaatigalugit nalunaarsuivigineqassapput. Europa p sinnera kikkuugamik? Europa p sinnera sunarpiaanersoq qulaajaaviginiarlugu, Sermersooq Tunumi takornariaqarnikkut ingerlatsisut iliuuserisinnaavaat, nuna tunuliaqutaasoq (imal. nuna najugaq) namminneq nalunaarsorlugu, tikeraat unnuisut imal. angallassat eqqarsaatigalugit sapinngisaq naapertorlugu. Paasissutit taakku kingorna nassiunneqarsinnaapput pisisartoqarfinnik misissuinermut siunnersorti Mads Lumholt imut (lumholt@greenland.com) apeqqutaatinnagu tamakkiisuunerat. Takussutitummi atorluarsinnaassammata. Tamatuma kingorna ilisimasaq taanna qaammatini pingasukkaartumik nalunaarusiamut tullermut ilanngunneqassaaq, taamalu tourismstat.gl/analyser (misissueqqissaarneq) aqqutigalugu saqqummersinneqarlutik. Siunissami VG p ingerlaavartumik nunap immikkoortuani takornariaqarnikkut ingerlatsisut oqaloqatigineqartassapput tusarniaavigineqarlutillu takussutissat ineriartornermilu ilisarnaatit suut takusinnaaneraat. Island imi ineriartornikkut ilisarnaatit 2015 imi Keflavik aqqusaarlugu ilaasut 25,5% inik amerleriaateqarput aammalu unnuinerit 21% inik amerleriaateqarlutik. Tassa nuna affarlerput taamaallaat akunneq 1 affarlu timmisartukkut ungasissusilik ingerlarsorpoq. Amerika miut, tuluit tyskillu annertuumik qaffakkiartorput. VG mullu pisisartoqarfittut tamarmik suliniuteqarfiupput, nunani taakkunani takussutit pitsaasut amerlammata (takuuk nuna tamakkerlugu nalunaarut Q3-4 2015). Saniatigut Sermersooq Tunu Kina miit Taiwan imiillu soqutigineqarluarput, taakkulu aamma nunarsuarmi qaffakkiartupiloorfiullutik. Taamaattumik isumaqarpugut, 2015 imi takussutissanik pitsaanngitsoqaraluartoq, pisisartoqarfinni taakkunani tallimaasuni suli periarfissanik atorneqanngitsunik ulikkaartoq.
Suliarinnittoq, Mads Lumholt Visit Greenland